lauantai 14. helmikuuta 2015

Rakkauden päivä

Tänään rakkauden ja ilmeisesti myös karnevaalien päivä (ainakin huomenna). Päivä, jolloin monissa uskonnoissa laskeudutaan paastoon. En harjoita mitään uskontoa, mutta paastoon pitäisi totisesti laskeutua, muutoin farkut eivät enää kevväämmällä mene kiinni. Mutta haastetta riittää, sillä jatkuvasti tulee näitä ystävänpäiviä ja heti perään laskiaissunnuntaita, joten pullaa piisaa. Kyllähän siis joka juhlaan pitää joku leivonnainen iskeä kylkeen, mieluummin useampiakin.

Minun olisi tarkoitus tavata ystäviä ja sukulaisia (ystäväsukulaisia) lähitulevaisuudessa. Toivottavasti se onnistuu, kaikenlaista yllätystä elämällä on tapana järjestää, kun oikein suunnittelee. Mutta kun tarpeeksi suunnittelee, niin onhan asioilla sitten taipumus toteutua ainakin jossain vaiheessa. Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty.

Muuta raportoitavaa on se, että kissalla on jalassaan tulehdus, johon se saa lääkettä. Minä sain kynsimiä ja puremia, kun yritin sitä lääkettä (tai niitä lääkkeitä) kissapololle antaa. Pelottaa, että satuttaa haurasta, pienenpientä otusta, ja sitten se pelko siirtyy kissaan, joka kaikin voimin teutaroi vastaan. Ja miten paljon on voimaa, tahtoa ja notkeutta pienessä eläimessä, kun se käyttää kaiken tahdonvoimansa pakenemiseen - todella runsain mitoin. Onneksi hätiin riensi paitsi ystävä, myös Mies. He saivat pelotta ja varmoin ottein kissan lääkityksi. Toivottavasti vamma paranee, sillä eläinlääkärikään ei osannut mennä sen perimmäisestä syystä aivan takuuseen. Kissallakin on jo kuitenkin ikää, voi tulla kaikenlaista.

Tänään loppui myös lämpimän veden tulo hanasta, just like that. Lastani lainatakseni "Ei se ollut kiva". Vieläkään en ole päässyt suihkuun, sillä odotan tilanteen (mahdollista) korjaantumista. Mies lausui suurinpiirtein sillä tavoin, että ehkä korjaantuu, ehkä ei. Nyt pitää vain odottaa.

Onneksi voi odotellessaan syödä vaikka sitä pullaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti