sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Varastettu yöhetki

Olen niin väsynyt, että silmiä kirveltää. Juon joululahjaksi saamaa rentouttavaa teetä. Tai oikeammin ehkä yrttijuomaa. Sain kahta erilaista rentouttavaa yrttijuomaa joululahjaksi ystäviltäni. Kenties äitiys on tehnyt minusta silminnähden kireän. No, onhan se.

Tänään ei ole se vähiten kireä päivä, tai yö. Mies on luonani, mutta on sairastanut ja olen yrittänyt jaksamiseni mukaan hoitaa vauvaa, jottei tämä saisi tartuntaa. Nyt molemmat nukkuvat makuuhuoneessa ja minä valvon, koska tämä on ainoa hetki, joka on minun. Kadehdin ihmisiä, jotka eivät tarvitse pientäkään hetkeä itselleen. Minä tarvitsen ja varastan hetkiä yöstä, edes pieni hetki, ihan vain minun.

Oikeastaan käytin tämänkin varastetun aikani siihen, että hoidin pankkiasioita, luin pikaisesti blogeja ja päätin vielä päivittää omaanikin, vaikka asiani ei ole kummoinen. Yritän pinnistää jotakin ajankohtaista mielestäni, mitä maailmalla tapahtuu juuri nyt, mutta en saa juuri mitään mieleen.

Viimeksi olen ärtynyt siitä, että eräs mies, jonka nimeä en muista, kertoi suomalaisen miehen kärsivän epätasa-arvosta. Tämä ilmeni siis siten, että naiset Suomessa ovat paremmassa asemassa kuin miehet: tulonsiirtojen vuoksi he tienaavat enemmän rahaa kuin miehet tilastoista huolimatta ja erotilanteessa ovat huonommassa asemassa kuin naiset lasten luonapidon kannalta katsottuna. Lisäksi miehet ovat syrjäytyneitä useammin kuin naiset ja kuolevat nuorempina. Armeijaankin on miespolojen pakko mennä.

Noh. Miehet eittämättä ovat heikommassa asemassa huoltajuuskiistoissa kuin naiset. Se on totta. Joskus perustellusti, joskus perusteettomasti. En kylläkään tiedä, onko naisten aiheuttamaa se, että miehet ovat syrjäytyneitä ja alkoholisoituneita ja kuolevat nuorempina ja voiko siihen tasa-arvolla vaikuttaa. En minä toki halua miehiä pulloon tai varhaiseen hautaan ajaa. Onneksi oma mies on ajatusmaailmaltaan niin lähellä omaani, etten asettele meitä vastakkain mies-nainen asetelmaan. Tai no, nautin kyllä siitä, että hän kantaa kauppakassit ja tekee niitä "miesten töitä" ja sekin on kovin mukavaa, että hän tosiaan on mies, kun olen enämpi miehiin päin kallellani... Mutta tiedätte mitä tarkoitan. Joskus on niin, että omaa sukupuolta edustavaa ihmistä on vaikeampi ymmärtää kuin vastakkaisen sukupuolen edustajaa.

Oikeastaan, mitä minä tätä keskellä yötä puimaan. Juon teeni ja menen iltapesun kautta kuuntelemaan perheeni tuhinaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti