lauantai 30. huhtikuuta 2011

Olen nimetön

Valokuvia, mustaa teetä ja kiroilua
Kämmenten alla sametti
Rinnassa lepattavat perhosen siivet
Kädet piirtävät ääriviivoja

Mahdoton räjähtää todeksi
Avaimet palautetaan postilaatikkoon
Asfaltti puhkeaa vinoon hymyyn
Kahvilan ovi on vielä kiinni

Purkissa on kysymys
Rakastaa vai ei rakasta?
Ihmistikkaita pitkin
Voi kavuta nauruun

Joet virtaavat suolaiseen järveen
Labyrintti ei osoita väylää ulos
Jo autossa ajattelen:
Vannomatta paras

Lopussa kuulen linnunlaulua
Aika vääntyy siltaan, pysähtyy
Odota, en ehtinyt!
Make it so.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti