keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Hei, runo - no, puno!

Katselin TV:stä haastattelua Mariskan
ja ajattelin, nyt minä tylsyyden karistan

ja siirryn tänään mittaan runon
kai minäkin jostain poljennon punon

sanoi toimittaja, että on syntynyt väittelyä kreisiä
laulun sanoista, joissa kermaa on pitkin reisiä

kävin sitten lukemassa tämän naisen sanoja
mutta tuhmuus oli veteen piirrettyjä vanoja

hyvin kestää korva sanojansa kuulla
ei Mariska laula kovin rivolla suulla

oma lempibiisini tosin on nimeltään "Murha"
ei ole tyttö sanoittaja laisinkaan turha!

oma päiväni sisälsi tavallista työtä
väsytti, koska valvoin osan yötä

töissä sinänsä oli kovasti kivaa
kehitimme siellä hauskaa pilaa

eduskuntaan halusin nimittäin mennä
ja minulle naurettiin: sinne jo lennä

kampanjapäällikkö ilmoittautui minulle heti
ja minä sanoin, ilman muuta, kiinni veti

päätettiin perustaa puolue oma
tavoitteeksi asetettiin oikein soma:

äänestää aina omantuntonsa mukaan
ryhmäkuria siellä ei tuntisi kukaan

mutta kannustin suurin oli toki lompsa vankka
jälleen palkkiot nousivat - ei mikään uutisankka

no en minä siihen halua tosissaan ryhtyä
mieluummin polttelen vaikka pihalla lyhtyä

pieniä ruusuja pitseistä punon
ja kirjoitan vaikka blogiini runon

vielä kerran väännän ajatukseni siltaan
katselen kaupungin pimenevään iltaan

olkoon kaikille teille myös onni myötä,
nyt minä lopetan, hyvää yötä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti